liekkejä ja pöllöt

Poikaselle liekkisukat. Kokona 33-34. Varsi tuntui liian tylsältä pelkkänä mustana, mutten vakuuttunut varren kuvioinnista vielä kantapään tekemisen jälkeenkään. Toisaalta varsi jää monesti peittoon ja tuo kärkiosa on tosi kiva. 

Sama kuvio ei täysin istunut kaulahuiviin. Poikanen on tosin lämminverinen ja ainakaan vielä ei ole tarpeeksi kylmä, että olisi kauluria suostunut pukemaan.

Itselle jälleen yhdet säärystimet, tällä kertaa pöllöillä. 

Yritin kuvata pöllökuviota, mutta joko siitä tuli liian pimeä tai ihan liian valoisa. Tästä sitä hiukan erottaa. 

pieniä ja isompia neuletöitä

Pienen ihmisen tuoma tavaramäärä taloudessa saa minut toisinaan ahdistuksen valtaan. Pitkin syksyä olen käynyt kaappeja ja laatikoita läpi ja siivonnut jopa siinä määrin, että Mies on tuskastunut. Laatikoissa pyöriville jämälangoille vinkkasi siskoni Muita Ihania -blogissa olevan marrassukka neuleohjeen. Kun itse aloitin, oli neuleohjeita julkaistu jo kolme tai neljä. Mielessäni pitkävartiset sukat ovat polveen asti, joten varasin näihin liiaksi lankoja. Lopputuloksena on vielä pienempiä jämälankoja, joita toki olisin saanut kokonaan hävitettyä, mikäli en olisi mukaan ottanut näin paljon värejä. 

Mystisesti jämälankalaatikkoon oli jäänyt kummallisia, minulle hyvin epätyypillisiä värejä. Onhan nämä tosi herkulliset, muttei ollenkaan sellaiset, jotka muuten olisin itselleni tehnyt.

Ohje oli laadittu ilmeisesti vähän isommalle kengänkoolle kuin omani, mutta jouduin jättämään välistä yhden malliohjeen lähes kokonaan ja muokkaamaan loppuakin siten, että sukka loppuisi suurin piirtein siihen mihin omat varpaani.

Pienenä nopeana neuletyönä itselle talvitakin värin sopivat vanttuut.

lepakkomiespuku

Poikaselle tuli kutsu kaverinsa halloween-aiheisiin naamiaissynttäreille. Parin päivän pähkäilyn jälkeen Poikanen toivoi, että voisi pukeutua lepakkomiehen asuun.

Poikanen piirsi mallikuvan, jossa korostettiin sitä, että siivet pysyvät ylhäällä ja että naamarissa pitää olla isot valkoiset torahampaat.

Siivet eivät vastanneet ihan Poikasen mielikuvaa, mutta puvun materiaalista oli innoissaan (tuntui ihan lepakon nahalta). 

Naamari ommeltu pukuun hupuksi, joka on mahdollista riisua.

Puku koossa 134 cm.

tyttöjen villasukkia

Ennen isompia neuleprojekteja itselle villasukat

Ja toiset

Näihin käytetty jämälankoja räsymattoidealla. Melko värikkäät tuli, mutta lankalaatikoista on tylsät värit mystisesti hävinneet. Kummassakin koko 36/37.

Kirpulle vielä yhdet vaaleanpunaiset sukat täksi talveksi. Neulekuviota oli yllättävän hankala kuvata. Näissä koko taitaa olla 20. 

kalsaripuku

Poikanen halusi jo viime talvena aloittaa jääkiekkoharrastuksen. Tänä vuonna Mies kävi Poikasen kanssa ostoksilla ja jääkiekkovarusteiden alle tarvittiin kerrastoa.

Pyjamapuku koossa 128/134 cm

Ja vielä parit kalsarit samaa kokoa. 

heinämekko

Tämän kankaan olen tainnut ostaa parisen vuotta sitten. Ostohetkestä lähtien tiesin, että tästä tulee minulle mekko.

Mahdottoman hankala kuvata, eikä kuvissa kankaan kuvio lainkaan näy. Bonuksena kuvausassistentti, jonka näkemys vaatteen asettelusta tai siitä mitä kuvassa pitäisi olla oheisrekvisiittana poikkeaa huomattavasti omastani. 

Ompelujumin ja sopivanväristen saumurilankojen puuttumisen takia kasaanompelun ja kankaan leikkuun välillä on runsaasti aikaa. Jopa niin paljon, etten muista millainen kädenteiden ja pääntien huolittelun pitäisi olla ja oliko alkuperäisessä helmassa kuminauha kiristys.

Koko on 36 tai 38. Vartalon leveydestä epäilen, että olisi 38, mutta hihat ovat taas todella kapeat.

palapelivaatteet jatkuu

Kirppu on vielä sopivassa koossa siihen, että pienistäkin tilkuista saa kokonaisen vaatteen askarreltua.

Halusin paidan helmaan hamemaisuutta ja tykästyin kyllä tuohon kaitalefrillahelmaan. Jatkossa alakerrosta täytynee hieman pidentää, mutta näitä tehtailen kyllä lisää. Paidan kaava vaatinee vielä lisää muokkausta, sillä pari kertaa olen sen Kirpulle pukenut, mutta hetken päästä alkaa kiskoa hihoja ja parkua kunnes vaatteen riisuu päältä. 

Kaveriksi legginsit ihan yksivärisenä. Henkilökohtaisesti en käytä vaaleanpunaista enkä kuviollisia housuja. Vaikka pinkki erisävyinä onkin valloittanut Kirpun vaatekaapin, jopa siinä määrin, että joko muutaman vuoden päästä ei suostu muuta pukemaan tai loppuelämänsä aikana ei tahdo mitään vaaleanpunaista, en vielä osaa lapsille pukea kuviollisia housuja ellei ne sitten ole pyjamahousut.

Söpöilysetti koossa 80 cm.