keittiön sisustus

Nykyisessä kodissa keittiö on ensimmäinen huone, jonka sisustuksen koen olevan valmis. Ehkä olen tullut vanhaksi, mutta ensimmäisen kerran omaa kotia sisustaessani halusin  pöytäliinan.

Toisaalta verhoista jääneet jämäpalat olivat kovin houkuttelevia ruokapöydälle joko kaitaliinaksi tai pöytätableteiksi. Koin ehkä hivenen liian haastavaksi ommella identtisiä pikkuliinoja viisi tai kuusi, joten päädyin kaitaliinaan.

Tekstikaitaleet laitoin tarkoituksella siten, että ovat toisiinsa nähden eri tietä, koska en halunnut, että pöydän toiselta puolelta liina näyttäisi olevan väärin päin.

Mielestäni tästä tuli nyt verhojen kanssa kiva kokoinaisuus.

kylpytakki

Poikasella käytössä ollut kylpytakki on kokoa 86 cm. Olen pitkään jo suunnitellut ompelevani hänelle uuden isomman. Tarkoitukseen ostettu kangaskin on nähnyt jo kaksi muuttoa.

Poikanen jäi juhannuksesta lomailemaan mummulaan, joten pääsin toteuttamaan projektini. Sikäli kankaan ostosta toteutushetkeen oli makuni muuttunut, etten enää halunnutkaan täysin yksiväristä kylpytakkia.

Päädyin applikoimaan kuviotrikoosta sammakon ja apinan tai minkä-lie-elukan taskuihin.

Selkäpuolelle kokeilin applikoida värityskirjasta kopioimaani kuvaa dinosauruksesta. Yksityiskohdatkin onnistui ihan kivasti, mitä nyt dinosaurus vähän kasvoi alkuperäistä kuvaa suuremmaksi, kun applikaatio on toteutettu trikoosta, joka luonnollisesti joustaa.

Dinosaurus-teema jatkuu etureunojen ja hupun huolittelusta, johon käytin laatikossa jokusen vuoden vaippaompeluja varten hankkimani joustokanttinauhan.

Takki on koossa 110 cm.

jämäpalojen hävitys

Toisinaan leikkaamattomista kangaspaloista ei malta tehdä mitään tai kangas ei sano selvästi, että olen paita tai housut. Joten kangasvarastojen hävitys jatkui leikkelemällä jämäpaloja, joita siskoni on lahjoittanut minulle lisää omista ompeluksistaan.

Ensin mallailin turkoosille velourille housun kaavoja ja päädyin hakemaan kaapista ruskeaa, ajatuksena, että toinen lahje olisi ruskea, toinen turkoosi. Leikkasin vielä eriväriset resoritkin lahkeisiin.

Housut edestä.

Ja housut takaa.

Tajusin vasta ompeluvaiheessa, että olin leikannut takakappaleet turkoosista ja etukappaleet ruskeasta. No...

Paidan autokangas riitti vain joko etu- tai takakappaleeseen ja hihoihin. Aikani kaavoja pyöriteltyäni, luovutin ja leikkasin takakappaleen yksivärisestä.

Ja sitten päädyin applikoimaan sinne takakappaleelle auton. Applikointihan pitäisi tehdä ennen palojen ompelua yhteen vaatteeksi, mutta minusta valmis vaate oli takapuoleltaan haljun näköinen ja keksin kopioida Poikasen kuvakirjasta auton ja applikoida sen. Toisaalta selitykseksi siihen, miksi applikaatio on takana käy sekin, että Poikasen itse pukiessa paidat saattaa sujahtaa päälle kuinka päin vain. Ja riita on aivan mahdoton, jos koettaa korjata.

Housut ja paita koossa 110 cm.

kesäsetti

Tästä trikoosta maltoin pari kesää sitten ommella Poikaselle hiattoman kesäpaidan. Uuden mussukan myötä, olen siivonnut kaappeja ja tehnyt kankaiden ostolakon (joka tosin ei aina ole kovin hyvin pitänyt..) tarkoituksena hävittää kaappien varastot. Hävitin ompelukaappini, jotta keittiöön mahtuu 6 hengen pöytä 4 henkisen sijaan ja järkytyin, että kuinka paljon kaikkea kaapin kätköissä oleili. Dinosaurus-kankaasta tuli kesäksi t-paita.

Toukokuun kesähelteillä ompelin äkkiseltään kaksista housuista shortseja, kun olivat aikansa pinossa odottamassa, että paikkaisin puhkikuluneet polvet. Tässä sitten nopsaan shortsit: ei sivusaumoja, ja resorivyötärö, jota tukee leveä kuminauha kujassa. Ehkä kesäksi vielä tarvitaan jokuset.

Kesähattuja Poikasella on yksi ja sekin aina likainen. Tein lippiskokeilun trikoosta.

Paita ja shortsit koko 110 cm, hattu M = 2-4 v.

nojatuolien uusi elämä

Meille kotiutui uusi sohva reilu parisen kuukautta sitten. Alkuperäinen ajatus oli päällystää vanha sohva ja nojatuolit uuden kodin sisustukseen sopivaksi, mutta eräässä huonekaluliikkeessä oli vastaavanlainen sohva tarjouksessa hintaan, jolla olisin ehkä saanut uudet kankaat, omalle työlle nyt en hintaa edes laskenut.

Tilasin siis kangasta siiis vähemmän. Tuoleissa ei sinänsä mitään vikaa ollut, valkoinenkin väri olisi hyvin käynyt nykyiseen sisustukseen, mutta valkoinen ei väriltään lapsiperheelle ole se sopivin ja useista pesuyrityksistä huolimatta, en niitä täysin puhtaaksi enää saanut.

Tilasin kangasta sen verran, että saisin rahinkin päällystettyä, mutta jotenkin onnistuin leikkaaman osat siten, ettei ilman saumoja päälliosaa olisi saanut samalla värillä ja päädyin tekemään jäljelle jääneistä tyynyjen kankaista päälliosan. 

Olen jokusen sohvan elämäni aikana päällystänyt ja Miehellekin totesin, että olen parempiakin lopputuloksia saanut aikaan. Jostain syystä kangas on rypyillä, mutta ainakin nuo nyt ovat puhtaat. Kunhan silmä tottuu uutee väriin, niin voi olla, että vielä jotain fiksailen.

mekko, joka on tunika

Edellisestä mekosta tuli virallisesti pyjamapaita. Purin rinnan alta pitsin pois ja siivosin yöpaitahyllylle. En ole varma, kuinka paljon tulee siinäkään virassa käyttöä.

Toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja hankin itselleni saumurin. Oikeammin tulin kyllä kotiin peitetikki-saumuriyhdistelmäkoneen kanssa. Kotimatkalla ajattelin, että ensimmäinen koeompelus voisi olla itselle mekko, sillä siinä pääsisi testaamaan sekä saumuria että peitetikkiä. Myyjä mainosti, että koneen muuttaminen kävisi nopeasti: vaihdan vain neulat ja yhden langan langoitan uusiksi ja vääntelen paria juttua ja sitten vain ajelemaan.

Ensimmäisellä kerralla vaihdoin saumurista peitetikkiominaisuudelle lähes tunnin. Takaisin peitetikistä saumuriksi ei mennyt kuin reilu puoli tuntia ja siinäkin tuhlasin aikaa langoituksen kanssa ihan siitä syystä, etten uskonut ohjekirjaa: uusi muruseni tiesi olinko langoittanut ensin siepparit vai neulat. Toisella kerralla peitetikiksi muuntaminen kävi jo myyjän mainostamalla näppäryydellä, lähinnä varmistin ohjekirjasta että olin muistanut kaiken oikein. Samoin paluu saumuriksi, koska muistin langoitukset ulkoa edellisestä vaihtokerrasta (langoitinhan ne kymmeniä kertoja) ja tiesin, että ensin langoitetaan siepparit sitten vasta neulat.

Tästäkään mekosta ei tullut vielä mekkoa. Ihan siitä syystä, että ekalla sovituskerralla totesin helman olevan liian lyhyt mekoksi (ehkä olisi pitänyt mitata kaavaa ennen kankaiden leikkausta). Ensin mietin helmaan jotain jatkokaitaletta, mutta jatkopala ei oikein istunut silmääni. Lopulta päädyin ompelemaan mekon valmiiksi tunikana.

Nk. tissis-mekko koko S

Raitatrikoosta huolimatta tämä ei näytä pyjamalta ja malli on tosi kiva. Seuraavasta versiosta jätän vyön pois ja pidennän helmaa.

jos ei osaa päättää - valitse molemmat

Sohvalla ja sängyllä olleet koristetyynyt ovat olleet kaapista esiin kaivettuja, entisiin koteihin ja sisustuksiin sopivilla kankailla. 

En sitten osannut päättää, että kumman kuosin haluan olohuoneeseen, kumman makkariin. Joten päätin ottaa sitten molemmat.

Makuuhuone kaipaa vielä päivitystä, listallani on uusi sänky, sängyn pääty, uudet tapetit, uusi järjestys. Tästä olemmekin saaneet Miehen kanssa riidan alkuja aikaseksi.

Ainahan on mahdollisuus siirtää tietyn kuosiset tyynyt olohuoneeseen ja toiset makuuhuoneeseen.