pukeutumisongelma

Kuva ei ole kovinkaan mairitteleva. Neulemekon yläosan oikea-nurin neulos sekä alaosan palmikkoneule vetävät mekon kapeaksi ja kippuralle. Päällä on fiksumman näköinen, mitä tehdessä uskalsin toivoa, koska epäilin, että silmukoiden väleistä vilkkuu alla olevat vaatteet ikävästi läpi. Ainaki mustan "alusasun" kanssa on tosi kiva. En omista juurikaan valkoista, mitä voisin ajatella käyttäväni tämän kanssa, joten se saattaisi jopa harmaan alta näkyäkin, kun poikkeaa mekon väristä enemmän.

Tässä siis yksi vaihtoehto talven pukeutumisongelmaan, mikä minulla todellakin on tiedossa seuraavina kuukausina. Ehkä en osaa pukeutua muodin mukaan tai toisaalta ikäni edellyttämällä tavalla (ei muuten käsitystäkää, miltä kolmekymppisten "kuuluisi" näyttä). Mekot ja hameet on selvästi mun juttu ja tällä hetkellä erityisesti lyhyet. En toki kulje kaupungilla juuri vesirajan peittävissä minimekoissa, mutta pituus max polveen, jotta tunnen oloni rennoksi. Sellaisia housuja en tähän mennessä elämääni ole vielä löytänyt, missä ihan oikeasti voisin sanoa viihtyväni (jos ei legginseja lasketa housuiksi). Legginsien kanssa käytän mekkoja, kotona voin hiippailla paidanki kanssa, mutta jos lähtisin johonkin julkiselle paikalle ko. asussa, tuntuisi, että olisin unohtanut pukeutua ja lähtenyt ulos ihan kalsarisillaan.

Sitten tullaanki siihen ongelmaan: talvella kun on oikeasti ulkona kylmä, niin sukkahousut / legginsit mekon kanssa yhdistettynä pakkasasteisiin ja raikkaaseen tuuleen ei ole kovin lämmin asu. Toinenkin hyvin mystinen ongelma piilee vaatekomerossani: kesäaikaan oli käytössäni joko pitkähiasia paitoja (liian kuumia) tai toppeja (töissä olisi ollut kiva, jos olisi ollut pienet hiat paidassa). Nyt kaapista löytyy toppeja ja väärän värisiä pitkähiasia paitoja tai kaikki on koko ajan pesussa eikä kaikkien mekkojen tai hameiden kanssa yksinkertaisesti ole sopivaa yläosaa. Ja tuo kaappi on todella täynnä tavaraa eli käytännössä jotain tiettyä vaatekappaletta etsiessä on tyhjennettävä kokonainen hylly tai kaksi, jos ei ole ihan tarkkaa käsitystä vaatteen sijainnista.

Koska kaappi on niin täynnä, sitä pitää siivota todella usein, jotta sieltä löytäisi edes jotain. Arkiaamujen kannalta käytännöllisempää on katsoa illalla valmiiksi vaatteet aamua varten. Säännöllisissä siivouksissa pistän sellaiset vaatteet eteenpäin, joita en enää käytä tai on muuten epäsopivia, mutta yleensä kaikki menevät takaisin kaappiin, koska mielestäni käytän vielä kaikkia. Ehkä pitäisi malttaa luopua ja valita tietty määrä vaatekappaleita ja lopuista luopua.

norsupaita

Tämä paita on tehty samalla kaavalla kuin aikoinaan apinapaita (http://kummatotukset.blogspot.fi/2011/08/viidakon-elaimet.html), mutta kavensin kaavaa reippaasti ja muokkasin pääntietä siten, että eteen tuli nappilista pukemista helpottamaan. Testin jälkeen vaikutti siltä, että Poikasen pitäisi vähän kasvaa (pituutta) ennen kuin tämä olisi ihan sopiva.

lohikäärmepuku

Velourhuppari ja -housut on vuoritettu kokonaan trikoolla. Trikoopipossa on myös trikoovuori. Poikanen oli ihan supersöpö tässä setissä <3

2 vuotta

2 vuotta sitten Poikanen oli 2 viikon ikäinen. Minä olin rikki revitty, pettynyt, etten osannut pelätä, miten kipeä voisinkaan olla, pettynyt, ettei ihmiselämän onnellisimmaksi tarkoitettu tapahtuma tuntunutkaan siltä miltä piti. Poikanen kuitenkin selvisi koko hommasta hyvin, parin tunnin happikaapissa oleilun jälkeen ei eronnut normi alatiesynnytyksessä syntyneistä kavereistaan.

Silloin Poikanen nukkui, söi ja nukkui.

Nyt Poikanen osaa hyppiä, kiivetä, juosta, puhua kolmisenkymmentä sanaa, syödä itse, ilmaista omaa tahtoaan ja on kasvanut hurjasti. Kesälomalla tajusin, ettei se enää ole vauva. Välillä sitä jää ihmettelemään, että milloin se noin isoksi kasvoi.

Reilu kaksi vuotta sitten synnytyssalissa Mies totesi, että oli hieno kokemus, mutta ei heti uudestaan ja minä vastasin, että ei enää ikinä uudestaa ja  päätin, että vauva-aika mennään sitten koko rahan edestä, tämä koetaan vain kerran. Kyllähän vieläkin muistan tissitaistelut ja päätökseni, että jos joskus vielä vauva niin en imetä ja ne yöt, kun kannoin rokotuksista kipeätä Poikasta ja mietin, että oliko rokotuksen antaminen sittenkään oikea ratkaisu. Ja enter tallenna ja nyt tiedän, että Poikaselle ei voi antaa vauvojen Panadolia, koska lääkkeen alettua vaikuttamaan, virkistyy eikä nukkumisesta tule moneen tuntiin mitään.

Toisaalta olen ehkä turhan aktiivisesti tallettanut vauvaelämän vaikeudet. Lähipiirin vauvojen ryömiessä mietin äidilleni, että mahtoiko Poikanen ryömiä, kun en muista  ja äitini vahvisti, että eihän se oikeastaan ryöminyt.

Ja jälleen kerran, pitäisikö vielä... Mies toivoisi lisää lapsia. Tämä saattaa ehkä olla se kysymys, johon parisuhteemme kaatuu. Pitäisikö vai eikö. Mikä on minkäkin arvoista. Jaksaako. Pystyykö. Ja olisiko jo pitänyt.

Lapsille tulisi ikäeroa kolmisen vuotta. Onko se jo liian paljon? Kun nuorimmainen olisi 2 ja jo leikkikaveria vailla, Poikanen olisi viiden. Ja sitä ennen pari vuotta vauva ja leikkikaveria vailla oleva Poikanen.

Edelleen oma ammattiura. Pari vuotta töistä pois, mitä sitten taas on töihin paluu. Uudestaan päiväkodin aloittamisitkut. Ja tuplasyyllisyys omasta työstä ja lasten hoitopäivien pituuksista.

Kestäisikö parisuhde sitten kuitenkaan? Nyt pahinta on jäädä kaksin Poikasen kanssa. Sinkkumarkkinoille palaaminen viiden vuoden parisuhteen jälkeen ei houkuttele; tunnen itseni vanhaksi, yh-äiti, kroppa ei enää ikinä ole sitä mitä se oli ennen. Pelkään, etten hyväksyisi toista omani-ikäistä, oman näköistä, koska en halua myöntää itselleni, etten ole enää kakskymppinen.

Pakko ajankuluminen on kuitenkin myöntää. 2 vuotta. Ja miten nopeasti se meni.

oma mekko

Vakosamettimekko, joka kuvassa näyttää kirkkaamman violetilta, mitä todellisuudessa on.



Ihan täydellinen tästä ei tullut, mutta omaa tyyliäni kyllä.

kalsarilandia

Kalsarikokeilu osoittautui onnistuneeksi, joten muutamat vielä lisää.

kesäpaita

Hiaton paita kesän hellepäiviin (joita tänä kesänä on vielä saatu kyllä odottaa).

Ilmeisesti paitaa olisi tarvinnut vähän enemmän silittää, koska näyttää kuvassa, että vetää ja kiertää. Todellisuudessa on ihan symmetrinen.