Aamulla Poikanen söi vieressäni sängyssä. Laitoin harson olkapäälle ja otin Poikasen syliin, tarkoituksena mennä vaihtamaan vaippaa. Poikanen röyhtäsi ja puklasi oikein kunnolla. Onneksi Mies oli kotona, niin sain huudeltua apuun, koska oma paitani oli kunnolla puklussa, Poikasen kaikki vaatteet oli puklussa, mutta puklua ei ollut lakanoissa tai harsossa. Tämä varomattomuuteni johtui siitä, ettei Poikanen juurikaan puklaile.
Iltapäivällä Poikanen heräsi päiväuniltaan. Ensin Poikanen söi ja tarkoitukseni oli vaipanvaihdon jälkeen syödä itsekin. Olin jo odotellut, että Poikanen heräisi, kun oli jo nukkunut pitkään ja koska epäilin, että kun saan lautasen eteeni niin Poikanen herää juuri silloin todella nälkäisenä. Kun olin vaihtanut vaipan ja olin napittamassa bodyä, ihmettelin, että miksi se on toisesta sivusta märkä. Mielestäni olin tutkinut, etteivät vaatteet olleet märät, kun otin vanhan vaipan pois. Aikani asiaa tutkailtuani, tajusin, että kun olin säätänyt vaipan kanssa, Poikanen oli ehtinyt pissaamaan sille vaipan silloin vielä avonaiselle sivulle, mistä syystä body ja vaippa oli kastuneet. Riisuin bodyn ja vaipan ja rupesin täyttämään uutta kestovaippaa. Poikanen potkiskeli nakuna innoissaan ja pissasi. Tämä nyt ei ole mitenkään tavatonta, lähes viikoittain Poikanen pissaa päälleni, kun on vaipatta hoitopöydällä ja laitan nivusiin talkkia tai tutkin napaa. Hoitopöydällä olleet sukat ja housut eivät olleet enää kuivat.
Housut ja sukat samaan kasaan märän vaipan ja bodyn kanssa ja laatikosta kuivat vaatteet. Tässä kohtaan Poikanen pissasi jälleen nakuna ja tällä kertaa Poikanen kastui itsekin niin pahasti, etten viitsinyt pelkästään pyyheellä kuivata vaan päätin käydä pesemässä pyllyä ja jalkoja. Edellisestä kerrasta en ollut oppinut vaan olin laskenut kuivan valmiiksi tehdyn kestovaipan hoitopöydälle Poikasen viereen, joten vaippakin kastui. Eihän se ennen ole kahta kertaa peräkkäin pissannut. Tai jos tarkkoja ollaan niin tämähän oli jo kolmas kerta, kun oli vaippaa säätäessäni jo kerran pissannut.
Ensimmäinen yhdenkoon kestovaippa, jonka ompelin, jää aina viimeiseksi. Siinä on hivenen liian löyhät kuminauhat reisissä ja kakkaa on muuallakin kuin vain vaipassa. Lisäksi tämä vaippa kuivuu kaikista pisimpään. Ensimmäisen kakan kestovaippoihin saalistin tähän vaippaan. Ainakin minusta tuntuu siltä, että aina tähän vaippaan kakataan. Tänään Poikanen oli jo kakannut ja päätin, ettei Poikanen enää voi tänään kakata ja riskillä laitoin tämän reisistä hivenen löyhän vaipan, joka oli vielä viimeinen puhtaana oleva kestovaippa.
Olin väärässä. Siivosin pissat hoitopöydän ympäriltä ja kannoin Poikasen kanssani keittiöön. Laitoin Poikasen sitteriin ja itselleni ruoka-annoksen mikroon lämpimään. Poikanen katseli puuhailujani vakavana ja sitten kuului vaipasta sellainen kuvaava pörinä. Poikasen silmän ympärykset punoittivat ja kun ihmettelin, että kakkasitko sä, Poikanen hymyili ja rupesi potkimaan ja viuhtomaan käsillä niin innokkaana, että sitteri heilui. No, eihän Poikanen vielä edes osaisi vastata. Mutta silti. Miten se voi heti kakata?
Tiesin, että mikäli Poikanen potkisi ruokailuni ajan, tuskin mitään olisi enää vaipassa vaan kaikki olisi valunut reisistä vaipasta ulos. Joten kannoin Poikasen takaisin hoitopöydälle, totesin, että housut menee pyykkiin ja pyllypesun yhteydessä tahrin bodynkin. Poikanen potki pyllypesulla innoissaan ja naureskeli, kun riisuin tämän jälleen alasti. Itsekin päätin itkemisen sijaan nauraa, vaikka olin jo tosi nälkäinen ja harmitti, kun tämä oli jo kolmas vaipanvaihto puolen tunnin sisällä.
Lopulta minäkin sain syödäkseni. Ja lopulta voin todeta, että kun hoitaa kokopäiväisesti kotona vauvaa, päivän kohokohdat on kakkojen lukumäärä. Ainakin itselle tästä päivästä ei ole jäänyt muuta mieleen. Kyllä varmaan jotain muutakin tänään tein, ehkä?
Hyvä valinta. Tuo itkemisen sijaan nauraminen.
VastaaPoista