minä vs maanantai 0-1

Aamulla mulla paha olo. Kun herätin Poikasta, on hän sitä mieltä, että on kipeä ja ei halua päiväkotii. Säätiedotuksen mukaan tänään ei pitäisi sataa. Aamuennustuksen mukaan sadekuuro kasin aikoihin. Jes, ehditään ennen sitä päiväkodille. Paitsi, että kummaa ropinaa kuuluu ulkoa. Kyllä, ulkona satoi kaatamalla.

Sain Poikasen ylös sängystä ja lähdimme bussipysäkille. Kannoin vasemmassa kädessä koululaukkua, toista kassia, missä koulutarvikkeita, Poikasen päiväkotikassia ja kuravarusteita. Oikeessa sateenvarjo. Värjöteltiin sateessa ja tuulessa bussipysäkillä 20 minsaa odottamassa bussia, jota ei koskaan tullut. Luovutettiin ja tultiin takasin kotio.

Nyt vasenta käsivartta särkee. Kotiin päästyä hivenen harmitti, että turhan takia raahasin Poikasen sängystä ylös kesken unien ja ulos palelemaan. Toisaalta viime viikolla raahasin koulusta tarvikkeita kotiin, jotta voin viikonloppuna tehdä tehtäviä. Yllättäen kotona oli paljon houkuttelevampaa tekemistä, niin voinhan niitä sitten tehdä tänään. Leipä oli loppunut ja Poikanen on tottunut syömään aamupalaksi leipää. Paistoin teeleipiä aamupalaksi ja suunnittelin, että voitaisiin tänään askarrella joulukortteja Poikasen kanssa (niin, jottei tarvitse tehdä niitä koulutehtäviä). 

Ehkä illalla minä olen jo maanantaista voitolla.