juhla ilman juhla-asua

Poikasen päiväkodissa juhlittiin tänään itsenäisyyspäiväjuhlaa. Tästä tuli info jo parisen viikkoa sitten ja toivottiin lapsille juhlavampaa asua.

Jälleen olen parhaimmillani paineen alla ja tämän viikon tiistaina leikkelin juhlaa varten trikoosta kauluspaidan ajatuksella, että on juhlapaidan näköinen, mutta ominaisuuksiltaan päällä vastaa peruspaitaa.

Monsteriautokankaan ostin joku aika sitten, ajatuksella että leikkelen siitä joskus Poikaselle paidan, raitatrikoo ja napit myös kaapin kätköistä. Paidan koko 116 cm, sillä parisen vuotta sitten askartelin näitä sekä Poikaselle että lahjaksi ja muistelin, että kaavan koot olivat melko pieniä.

Tähän testasin huollosta saamaani saumuri-peitetikkikonetta ja kone on ihana. Hän tekee siistiä tikkiä, joka kestää katseenkin. Ensimmäisen kerran onnistuin ompelemaan kauluksen siten, ettei sisäpuolella niskassa ole mitään sauman peittävää nauhaa ja silti kauluksen alareuna on siisti sekä niskasta että paidan selkäpuolelta. Tämä tosin vaati yhden purkukerran, mutta ensimmäisessä versiossa ommel mutkitteli aivan miten sattui.

Paidan paria mietin eilen ajellessani töistä kotiin. Tytölle olisi helpompi tekaista mekko, joka on sekä juhlava, että mukava päällä. Päädyin kokeilemaan puuvillahousukaavaa harmaaseen puuvillakankaaseen, jonka olen tainnut ostaa alunperin köllöttelypeiton harmaita kulmapaloja varten ja käyttänyt pieniä paloja yhteen sun toiseen juttuun. Nyt jäljellä olevasta, alun perin metrin palasta, tuli juuri ja juuri nämä housut taskuineen. Tosin hivenen jouduin kikkailemaan asetellessa kaavoja kankaalle ja vyötärö tuli mallin kahden palan sijaan ommeltua kolmesta.

Nämäkin kokoa 116 cm, malli mielestäni tosi kiva, lahkeet kapeat, tosin niistä sai lyhentää lähes 10 senttiä. Vyötärölle tuli kuminauha, mikä Poikasen housuissa on ehdoton, sillä ei ehdi tai muista avata nappeja ja vetoketjuja housuista niitä riisuessa. En ole hetkeen joustamattomasta kankaasta ommellut vyötärökaitaletta, eikä siitä aivan täydellinen tullut. Tosin kaitaleen sisällä oleva kuminauha rypyttää vyötäröä mikä antaa pikkuvirheet anteeksi.

Kaapissa on siskolta saamani miesten puvun housut, jotka siskon mies oli rikkonut muutama vuosi sitten jossain juhlissa. Ehkäpä uskallan leikelle ne tällä kaavalla Poikaselle joulun juhlahousuiksi.

Mies vei tänään Poikasen päiväkotiin ja oli aamupäivällä unohtanut sekä itsenäisyysjuhlan että keittiön tuolille valmiiksi jättämäni asun.