Mies halusi koko pöydän kokoisen pehmusteen, vaikka itse olisin tyytynyt vähän pienempää (sillä tavalla olisin jotain tavaraa saanut päällekin pikkukoppiin). Vaikka pul- ja muita vaippakankaita löytyykin kaapista, ei pul-kangasta ollut ihan niin isoa palaa (patjan koko 82x70). Päädyin askartelemaan kahdesta eri väristä ja haaveilemaan, että hankin jossain vaiheessa tarpeeksi ison palan ja ompelen virallisen päällisen ja tästä tulee varapäällinen, mikäli virallista pitää pestäkin välillä.
Ommellessani päätin, etten koskaan milloinkaan ompele enää pul-kangasta. Avaruuspuolesta tuli melko ryppyinen, mutta tarpeeksi monta kertaa ratkottu pul-kangas ei totellut ja toisaalta alkoi olemaan jo liiankin reikäinen ratkomisesta.
Löysin varastosta kaksi rottinkikoppaa, jotka olen aikanaan Poikasen hoitopöytään hankkinut. Koppien kankaat oli mielestäni silloin jo rumat ja ajansaatossa ne ovat vielä kärsineemmät.
Ensimmäiset versiot olivat tummanruskeat, mutta aiemmin tekemäni valkoinen koppa + tummanruskea kangas oli yhdistelmänä kiva, joten ensimmäisistä versioista tulikin kankainen säilytyskoppa.
Lopullinen versio tummanruskea koppa ja vaalea kangas on mielestäni paljon parempi.


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti