Vuoden vaihtuminen on jännällä tavalla haikea tilanne. Jollain tavalla on tyhjän päällä, ihan kokonaan uuden edessä, vaikka elämä jatkuu kaikella tapaa tutusti. Joulukuun viimeisenä päivänä tajusin, että kalenterissa ei olekaan enää uusia päiviä. Tammikuun ekana päivänä tajuaa, että kalenteri on pelottavan tyhjä.
Jotkut listaavat kuluneen vuoden saavutuksia ja / tai tapahtumia. Toiset suunnittelevat muutoksia elämäänsä tai elämäntapoihinsa. Itse en aio tehdä elämäntapoihin muutoksia, vaikka pitäisi. Olen toki ajatellut asiaa, tiedän, että se olisi ajankohtainen, mutta vielä lykkään. En ole kuitenkaan valmis. Parin kuukauden takainen muutto on niin iso elämänmuutos, etten ole sitä vieläkään täysin hyväksynyt, joten turha kohottaa stressitasoa.
Ehkä elämä on tällä hetkellä niin hyvää kuin se näissä olosuhteissa on mahdollista olla. Kaikkeenhan ei voikaan olla täysin tyytyväinen, mutta toisaalta asioihin voi aina vaikuttaa, jollei asiaa tai tilannetta muuttamalla niin ajattelemalla itse asiasta eri tavalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti